sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Hevostaitaja kiikariin

Viime syksyn Horse Show:ssa KPEDU:n hevosoppilaitokset järjestivät kyselyn siitä, mitä koulutusta hevosalan ammattilaiset toivoisivat hevosoppilaitosten erityisesti opiskelijoilleen antavan. Toistuvasti esiin nousi sama asia: ammattilaiset toivoivat, että hevosalan tuleville ammattilaisille opetettaisiin hevos(mies)taitoja.

Hevostaidot on hieman mystinen kokonaisuus, jonka hallinnasta syntyy hyvä tai jopa loistava hevosmies / -ihminen / ratsastaja / hevosenkouluttaja. Mitä kaikkea tuo hevostaito mahtaa pitää sisällään? Miten tällainen hevostaitaja tunnistetaan?

Kuva Minna Tallberg

Hevosalalla osaaminen koostuu useista laajoista kokonaisuuksista. On tunnettava hevonen eläinlajina, sen tarpeet elinolojen ja terveyden suhteen, käyttäytyminen, sopeuttaminen ihmisten luomiin ympäristöihin, kunkin yksilön rakenteen ja muiden yksilöllisten ominaisuuksien vaikutus kaikkeen, eri ratsastuksen lajien tavoitteet ja etenemisportaat niiden saavuttamiseksi, hevosen ja ratsastajan kehittäminen fyysisesti ja psyykkisesti näihin vaatimuksiin, jne. Ei turhaan sanota, että hevosihmiseksi oppiminen on elämän pitunen tehtävä. 

Kokeneet ja menestyneet hevosammattilaiset ovat myös nöyriä. Kukaan ei pysty oppimaan kaikkea itse ja yksin, vaan tarvitsee moniammatillisen yhteistyöverkoston ja apua muilta ammattilaisilta. Oppiminen tällä alalla ei myöskään lopu, aina riittää uutta opittavaa ja asioita, jotka voisi hallita entistä syvemmin. 

Tärkeä osa omaa oppimista on osata tunnistaa taitava hevosen kouluttaja ja ratsastaja, jonka työstä voi ottaa esimerkkiä. Hieman haastavaksi asian saattaa tehdä se, että ne kaikkein taitavimmat ovat usein omalla tavallaan aika näkymättömiä, mahdollisesti suuresta menestyksestään huolimatta. Taitavan hevosihmisen hevonen toimii yleensä varsin huomaamattomasti, rauhallisesti ja tyytyväisesti suorittaen. Taitava hevosihminen ei itsekään automaattisesti kerää toiminnallaan huomiota, koska hänen tapansa tehdä on yleensä hioutunut rauhalliseksi, eleettömäksi ja hän keskittyy hevoseensa. Hän ei tee numeroa omasta roolistaan, yleensä kysyttäessä suuntaa kiitoksen hevoselleen hyvästä onnistumisesta. 

Maltillisuus ja nöyryys ei välttämättä ole kovin kiinnostavaa yleisön mielestä. Mielenkiintoisempia tarinoita saadaan hurjista tilanteista, rajusti käyttäytyvistä hevosista, ritarimaisen urheasti suoriutuvista sankareista kaoottisissa olosuhteissa. Silti taitavan hevosihmisen toiminnassa kaoottinen tilanne on poikkeus, jossa jotain on yleensä mennyt pieleen. Seuraavalla kerralla taitava hevosihminen suunnittelee ja valmistautuu paremmin välttääkseen vastaavat ongelmat. Eikä varsinkaan pidä niitä työnsä kohokohtina. Hän ymmärtää, että hevosellekin hätäily ja panikointi on hyvinvointiongelma, joka varsinkin usein toistuessaan voi vaarantaa hevosen hyvinvoinnin ja suorituskyvyn. Hyvinvoiva ja tehtäviensä tasalla oleva hevonen keskittyy työhönsä ja suorittaa tyynesti. Ritariratsastajan tehtävä ei ole voittaa ylipääsemättömiä vaikeuksia taistellen hevostaan vastaan vaan toimia luotettavana ja asiansa sujuvasti osaavana työparina hevoselleen.

Kilpailukausi on alkamassa ja taas on loistava tilaisuus suunnata katse tulevalla kisakaudella näihin hiljaisiin taitajiin. Erotanko hevosen, joka tekee työnsä mielellään, tyytyväisenä ja keskittyneenä? Lähtee radalleen levollisena ja kiinnostuneena ja poistuu sieltä edelleen tyynenä vaativista suorituksista huolimatta. Havaitsenko ratsastajan, joka ratkaisee vaativat tehtävät sulavasti ja mukautuen, toimien tiiviissä yhteistyössä hevosensa kanssa aiheuttamatta hevoselle turhia häiriöitä avuillaan tai istunnallaan. Ratsastajan, joka säilyttää rauhallisen positiivisuutensa kilpailuympäristöjen luomista paineista huolimatta ja keskittyy tyynesti yhteistyöhön hevosensa kanssa sekä toimii sujuvassa yhteistyössä muiden ihmistenkin kanssa.


Kirjoittaja on Suomen Ratsastajainliiton hevosen hyvinvointi -kouluttaja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti