tiistai 20. maaliskuuta 2018

Pitääkö tästäkin vielä puhua - olenko hiljainen hyväksyjä vai uskallanko puuttua?

Ratsastus on kaikille avoin harrastus. Iällä, taustalla tai sukupuolella ei ole väliä käytännön toiminnassa. Positiivinen ja avoin ilmapiiri on koko harrastamisen lähtökohta.

Sosiaalisen median kanavat tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia. Ajanvieton lisäksi somesta saa ajankohtaista, tärkeää tietoa nopeasti ja tehokkaasti. Sosiaalinen median kautta verkostoituminen on helppoa, ja jokainen voi olla mukana vaikuttamassa asioihin. Joukossa on todellakin voimaa.

Haasteita kuitenkin riittää. Somejulkaisut ovat välillä todella harkitsemattomia, keskustelut yltyvät herkästi herjaaviksi, jolloin ei unohdeta vain käytössääntöjä - vaan kadotetaan myös yleinen inhimillisyys! Virheellinen tieto leviää kulovalkean tavoin, eikä fakta rauhoita provosoitunutta. Muodostuu leirejä, jolloin kynnys kiusaamiseen madaltuu entisestään. Voi suojautua massan taakse.

Pidän sanonnasta, että eettisyys on rohkeuslaji. Miltä sinusta tuntuisi, jos saisit kännykkääsi seuraavan viestin? Miten suhtaudut tähän vanhempana? Mitä teet seuratoimijana? Miten lohdutat ratsastustoverina?


Hyvä ilmapiiri ei synny itsestään, vaan siihen on määrätietoisesti panostettava ja siitä on uskallettava puhua. Ja puhumisen lisäksi tarvitaan ennen kaikkea tekoja, meiltä jokaiselta. Puutunko itse, kun näen, että joku eristetään porukasta? Huomautanko, jos joku puuttuu WhatsApp -ryhmästä? Mitä teen, kun näen herjaavia viestiketjuja? Olenko tukena, kun joku yrittää yksin saada muutosta aikaan? Väistänkö katsetta, kun huomaan epäkohdan? Olenko hiljaa silloin, kun tiedän, että pitäisi sanoa?

Kiusaaminen loppuu vasta sitten, kun siihen puututaan. Puuttumattomuus on hiljaista hyväksyntää. Siihen ei ole meistä kellään varaa. On hyvä muistaa, että meistä jokainen on vastuussa omasta käyttäytymisestään, myös silloin, kun emme tee mitään.

Jokainen ratsastuksen harrastaja toimii myös lajin käyntikorttina ulospäin. Tarvitaan siis tekoja, meiltä kaikilta! Voisiko alla oleva someketti olla ajankohtainen kertauksen paikka?

Someketti
  1. Puhu totta.
  2. Kuuntele ja keskustele.
  3. Julkaise vain sellaisia asioita, joita voit kasvotustenkin sanoa.
  4. Muista tilannetaju, älä provosoidu.
  5. Kaikesta mitä verkossa julkaistaan jää jälki. Julkaise vain sellaisia asioita, joiden takana voit seistä.
  6. Ole aktiivinen, mutta harkitsevainen.
  7. Valmistaudu myös kriittisiin viesteihin.
  8. Erottele tieto ja mielipide. Muista lähdekritiikki. Tutustu huolella muiden julkaisujen sisältöihin ennen jakamista. Kunnioita tekijänoikeuksia.
  9. Kunnioita toisten yksityisyyttä.
  10. Pyydä anteeksi, kun siihen on aihetta. Muista myös kiittää, kun siihen on aihetta.

Kirjoittaja: Nina Kaipio, Reilu Peli -yhteyshenkilö

Lähde: Yhtä jalkaa – Ratsastuksen Reilu Peli
 

torstai 15. maaliskuuta 2018

Vuoden 2017 toinen uusi Sinettiseura on Luhtajoen Ratsastajat

Sinettiseura on nuorisotoiminnan laatuseura. Sinetti on tunnustus seuran aktiivisesta, monipuolisesta ja laadukkaasta lapsille ja nuorille suunnatusta toiminnasta. Toinen vuonna 2017 sinetin saaneista seuroista on Luhtajoen Ratsastajat. Nuoret Päättäjät lähettivät myös heille kysymyksiä ja nyt pääsemme lukemaan vastauksia puheenjohtaja Mari Lieskosken vastaamana.

Este/kepparikisat Sini Sillanpää ja Salli Pietarinen
Kuva Luhtajoen Ratsastajat


1. Millaista nuorisotoimintaa seurassanne on tarjolla?
Uusimpana juttuna on viime syksynä valittu Nuorten hallitus, jonka tehtävänä on miettiä nuorisoasioita seurassa. Se on lähtenyt kivasti toimintaan ja nuoret ovatkin tuoneet aikuisille jo monta uutta pohdittavaa asiaa. LuhRassa toimii ponikerho, jossa nuoret oppivat hevosmiestaitoja ja puuhaillaan muutakin kivaa.  Jollain kerroilla siis vaikkapa harjoitellaan lastaamaan poneja, toisilla taas pidetään kepparituntia. Välillä ponikerho on osallistunut vaikkapa talkoisiin tai kisojen järjestämiseen.  Seura järjestää erilaisia tapahtumia kuten ystävänpäivä tapahtuma, pikkujoulut, luhtis expo, joissa on erilaisia aktiviteettejä. Tapahtumissa on ollut mm. korkeushyppykisaa, poniagilityä, kepparikisoja, talutusratsastusta. Erittäin suosittua on ollut kaverikuvaus, jossa valokuvaaja on ottanut kuvia itsestä ja omasta lempihepasta.
Lisäksi olemme silloin tällöin järjestäneet oheisliikunta tapahtumia.
Viime vuonna järjestettiin matka Tallinna Horse Showhun, johon järjestimme mukaan haluaville nuorille huoltajat.
Seura järjestää kisat noin 3 krt vuodessa ja näihin tapahtumiin voivat nuoret osallistua, joko kisaamalla tai auttamalla järjestelyissä.
Nuoret osallistuvat myös talkootoimintaan, välillä maalataan yhdessä esteitä tai ponien ulkotarhoja tms., näistä voi talkoopassiin kerätä talkoopisteitä.
Lisäksi olemme järjestäneet erilaisia koulutuksia, kuten sääntökoulutus, kilpailujen järjestämisen koulutus jne.

2. Sinettiseura on nuorisotoiminnan laatuseura. Miten toimintanne mielestäsi eroaa perustason ratsastusseurojen nuorisotoiminnasta?
Lähtökohtaisesti LuhRan jäsenistö koostuu isosti nuorista jäsenistä. Meidän seurassa osallistetaan nuoria paljon. Nuoret saavat olla mukana päättämässä asioista ja mukana tekemässä seuratyötä. Lisäksi meidän viestintä tapahtuu paljolti somessa, koska se on helppo tapa tavoittaa kerralla paljon seuralaisia. Käytämme mm. WhatsAppia. Teemme paljon yhdessä niin nuoret kuin aikuisetkin. Seurassa järjestetään paljon tapahtumia ja lähdetään yhdessä erilaisiin hevos- ja muihinkin tapahtumiin. Nuorisotoiminta on meillä suunnitelmallista. Siihen halutaan panostaa ja se näkyy vahvasti meidän toimintasuunnitelmassa ja budjetoinnissa.  Meillä on nolla-toleranssi kiusaamisen suhteen. LuhRassa on selkeät pelisäännöt. Pidämme vuosittain vanhempainillan, jossa olemme pohtineet omat pelisäännöt myös vanhemmille. Hallitus pohtii usein, miten voitaisiin tukea nuorten terveellisiä elämäntapoja ja miten voisimme järjestää erilaisia oheisliikunta tapahtumia.

3. Onko toiminta ollut jo pitempään vaaditulla tasolla ja sinetti vain puuttunut, vai lähdittekö kehittämään toimintaa saadaksenne sinetin? Jos kehititte, mitä kaikkea olette tehneet?
Ajatus sinettiin lähti oikeastaan toiminnantarkastuksesta, jossa toiminnantarkastajamme, joka tarkastaa myös muita urheiluseuroja totesi, että miksi ette ole hakeneet sinettiä, kun teillä on toiminta näin hyvällä mallilla.  Siitä se ajatus sitten lähti. Selvitettiin, että kuinka paljon asioita meiltä puuttui vielä sinetistä ja lähdettiin kehittämään toimintaa sinetti mielessä.  Sinetin myötä ehkä huomasimme sen oheisliikunnan tärkeyden ja olemme panostaneet myös siihen.  Ehkä suurin uudistus on, että olemme pitäneet vanhempain iltoja ja muutoinkin pyrkineet ottamaan vanhemmatkin huomioon seuran juttuja suunnitellessa. Sinetin saatuamme meillä on nyt myös tärkeä vastuu pitää seuran nuorisotoiminta samalla tasolla.  Uusia juttuja kehitellään kovasti ja yksi niistä on ollut tuo nuorten hallitus, jonka toimintaa ilolla seuraamme. Siinä on niin monta hyvää juttua, jotka yhdistyvät: Nuoret pääsevät vaikuttamaan. Me saamme paremmin tietoa siitä, millaisia juttuja kannattaa järjestää. Nuoret oppivat kansalaistaitoja, sosiaalisia taitoja ja yhteisöllisyyttä. Ja lisäksi meillä kasvaa niitä meidän korvaajia, tulevia hallituksen jäseniä, jotka sitten joskus jatkossa jatkavat meidän tekemää työtä. Tuota kasvua on hieno katsella.

4. Millaisia mahdollisuuksia nuorilla on vaikuttaa seuran toimintaan?
LuhRan nuorilla on todella hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Aloittanut Nuorten hallitus, on yks hyvä reitti. Viime vuonna myös esimerkiksi kilpailujen päivämäärät sovittiin yhdessä nuorten kanssa.  Meidän opet ja hallitus ovat helposti lähestyttävää porukkaa, joten meitä on myös helppo tarttua hihasta tallin pihalla ehdotuksineen.  Lisäksi WhatsApp, Insta, Facebook- keskusteluissa usein kysellään mielipiteitä, kuten vaikkapa millaisia seuravaatteita seuraavaksi tilattaisiin. Nettisivuille laitamme välillä kyselyitä erilaisista asioista, joihin seuralaiset sitten pääsevät vastaamaan. Olemme myös sopineet seurassa, että hallituksen kokouksiin voi tulla mukaan, vaikka ei hallitukseen kuuluisikaan.

Ravistarttikurssi
Kuva Luhtajoen Ratsastajat


5. Kuka tai ketkä vastaavat seuranne nuorisoasioista? Mitä heidän tehtäviinsä kuuluu?
Seuralla on nuorisovastaava, joka vastaa nuorisotoiminnan toteutumisesta esim. ponikerhon toiminnasta ja nyt siis myös auttaa uutta nuorten hallitusta, mutta kyllä nuorisoasiat ovat koko seuralle/hallitukselle erityisen tärkeitä. Nuorisovastaava on linkkinä nuorten hallituksen ja hallituksen välillä. Nuorisoasiat ovat esityslistalla joka hallituksen kokouksessa. mm.  Nuoret huomioidaan kilpailu- tai tapahtumasuunnitelmia tehdessä.

6. Miten sinetin hakemisprosessi eteni?
Sinettiprosessi eteni todella sujuvasti. Merkkiä haettiin viime keväänä. Ensin päätettiin, että laitamme paperihommat kuten valmennuslinjat, pelisäännöt ja toimintalinjat siistiin kuntoon. Lähetimme sinettiä varten tarvittavan materiaalin sähköiseesti SRL: ään, jonka jälkeen SRL:ltä tultiin käymään seurassa. Yhdessä katsottiin missä vaiheessa meillä homma oli ja mitä meidän pitäisi vielä kehittää. Tämän jälkeen tehtiin pienet viilaukset ja jäätiin odottelemaan. Syksyllä sitten seurassa kävivät SRL:n ja Olympiakomitean edustajat, jotka tekivät sinettiseura auditoinnin. Auditoinnin tulokset lähetettiin muutaman päivän päästä seuralle ja ne näyttivät vihreää valoa. SRL:n hallituksen kokous sitten hyväksyi meidät sinettiseuraksi lokakuussa. Eli vuoden 2018 alusta olemme saaneet käyttää sinettiseuramerkkiä.

7. Mitä hyötyä sinetistä on seurallenne?
Sinetti on merkki laadukkaasta nuorisotyöstä. Merkki on meille kunnia-asia. Esim. seuraa valitessa se voi olla hyvä valttikortti. Lisäksi se muistuttaa meille, että teemme tärkeää työtä. Ja onhan sinettiseurana olemisesta etujakin esim. tiettyjä alennuksia voi saada SRL:n tuotteista. Lisäksi pääsemme osallistumaan SRL:n sinettiseuraseminaariin.  Sinettimerkki oli myös tärkeä kannuste meille saattaa asiat vielä parempaan kuntoon, jotta voimme merkin saada. Sinetti on siis auttanut meitä kehittymään vielä paremmaksi ja auttaa meitä pitämään saavutetun tason.

8. Seuran nuorten terveiset muille nuorille (ajatuksia omasta seurasta, hyvä idea jakoon tms.)
LuhRa on kiva seura, jossa porukka auttaa toisiaan, ei riitele keskenään ja kaikki tulevat toimeen kaikkien kanssa.  Kivoimpia juttuja seurassa ovat kisat, talkoot ja matkat. Tallinnan matka oli huikea!  Parasta seurassa on yhdessä tekeminen ja yhteishenki.
Mun terveiset muille nuorille on, että tehkää yhdessä, olkaa kilttejä toisillenne ja auttakaa toisianne. Älkää kiusatko!  Jos vaikka joku on tulossa myöhässä tunnille, niin sille voi hakea hevosen valmiiksi ja auttaa jo laittamaan sitä kuntoon.  Ja sellaiset terveiset, että kannatta pitää yhteisöpiiri sellaisena, että vaikka ei niin toisesta tykkäisikään, niin pitää tulla kaikkien kanssa toimeen. Ihan niin kuin koulussa ja työpaikoillakin.

Nuorille mahdollisuus just vaikuttaa seuraan niin että niitä kuunnellaan (nuorisohallitus tms) ja nuorille neuvoks että olkaa aktiivisia seurassa!

Nuorisotoimintaa vois lisätä tai mun mielestä olis hyvä jos jokasella seuralla olisi oma nuorisohallitus tai sellanen joka päättäis nimenomaan nuorten jutuista kun pitkään on jo ollu ns aikuisten hallitus nii lasten on tosi hyvä lisä

Liza ja Rinsessa
Kuva Luhtajoen Ratsastajat
Lisää tietoa seuran nettisivuilta

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Reilu Peli: Mitä on hyvä talli-ilmapiiri?

Hyvä talli-ilmapiiri? 


Miten saavuttaa hyvä talli-ilmapiiri ja mitkä asiat siihen vaikuttavat? Monesti hyvä talli-ilmapiiri syntyy pienistä asioista. Siihen ei vaikuta henkilökemiat tai millaisella tallilla toimitaan vaan pienet teot. Jokainen tallilla kävijä pystyy helposti siis omalla toiminnallaan vaikuttamaan tähän. Toki joskus ongelmat voivat olla syvemmällä, mutta ns. normaaleissa oloissa hyvä ilmapiiri on helppo luoda ja säilyttääkin. 






Mistä hyvä ilmapiiri sitten syntyy? Hyvillä käytöstavoilla pääsee jo todella pitkälle; tervehdi, katso silmiin ja hymyile. Sen voi tehdä kaikille, kaikkialla. Ole myös kiinnostunut toistenkin tekemisestä riippumatta siitä millä tasolla tai mikä kenenkin rooli tallilla on. Kilpailija, hevosenomistaja, tallin työntekijä, tuntiratsastaja ovat samalla viivalla, kun ei olla hevosen selässä. Unohdetaan siis kateus ja ollaan toistemme kanssa ihmisinä. Kilparadalla voi kilpailla, mutta tallin käytävät ja hevosten karsinat eivät ole esiintymisareenoita.

Ota huomioon myös turvallisuus, omasi sekä hevosten ja tutustu tallin pelisääntöihin. Kun jokainen tietää miten toimia, turhat konfliktit usein vältetään. 

Kuva SRL/Sonja Holma

Tallillahan käydään usein harrastamassa ja siellä vietetään vapaa-aikaa ja irrottaudutaan arjen kiireistä. Talliympäristö on myös sosiaalinen kohtaamispaikka, joka kokoaa samanhenkiset ihmiset yhteen ja hyvässä hengessä käyty keskustelu oman ratsastustunnin tai valmennuksen jälkeen, kruunaa usein sen päivän. Tai auttaa jaksamaan, jos on ollut huonompi päivä. Kaikkien kanssa ei tietenkään tarvitse olla sydänystäviä, mutta jokainen ansaitsee sen, että hänet huomioidaan ja on sellainen tunne että kuuluu porukkaan. 

Ja muistetaan nämä hyvät käytöstavat myös tallin ulkopuolella sekä somessa. 

Hyvässä talli-ilmapiirissä viihtyvät kaikki, hevosetkin!

Kuva SRL/Laura Laakso


Kirjoittaja Maarit Alhokoski on Ratsastajainliiton Reilu Peli -työryhmän jäsen.

Sinustako Reilun Pelin lähettiläs?
Ratsastajainliiton Reilu Peli -työryhmä ja Nuoret Päättäjät järjestävät yhdessä Reilun Pelin lähettiläskoulutuksen vapaaehtoisille seuratoimijoille 24.3.2018. Paikkana Järvenpään Scandic-hotelli. Koulutukseen voi osallistua kuka tahansa ratsastusseurassa toimiva yli 18-vuotias, joka on kiinnostunut toimimaan Reilun Pelin sanansaattajana ja hyvän ilmapiirin levittäjänä.
Lue lisää: http://www.ratsastus.fi/EnrolmentClient/info.aspx?Key=8C6D6E25CDF902127E8C8ED96488C229