sunnuntai 19. elokuuta 2018

Seurakehittäjien ajatuksia osa 2

Kesän lempeän lämmön saattelemana tulin miettineeksi tärkeimpiä tekijöitä ratsastusseurojen menestykselliseen toimintaan.
Alkajaisiksi joudumme valintojen eteen. Minkälaista menestystä lähteä tarkastelemaan?
Vastaan itselleni valitsevani kaikista mielenkiintoisista vaihtoehdoista ehkä sen rakkaimman.
Nostan tässä pohdinnassa seuran menestyksen tekijöiksi sen kyvyn sopia yhteisistä arvoista, toteuttaa niitä sekä kyvystä reagoida muutokseen arvojen kautta.
Tässä vaiheessa on selvää että en valinnut aihetta sen helppouden tähden.

Kuva SRL

Kun menestystä katsotaan tästä kulmasta on sen mittaaminen perin hankalaa ja päädyinkin oikopolulle joka kantaa nimeä ilmapiiri. Asiaa tarkastellessani huomaan pohtivani seuran ilmapiirin merkitystä sen menestykseen. Vastaan itselleni epäröimättä merkityksen olevan suuri ellei suurin kun puhutaan pitkäjänteisen menestyksen rakentamisesta. Ilmapiiri on se magneetti joka vetää puoleensa ihmisiä, ilmapiiri inspiroi ja mahdollistaa luovuuden heräämisen yhteisössä. Hyvän ilmapiirin vallitessa ihmiset kokevat turvallisuutta, arvostusta ja osallisuutta. Hyvä ilmapiiri on mahtava kasvualusta onnellisuudelle. Pääsen pisteeseen jossa ilmapiiri on noussut korkeimmalle kukkulalle asioista jotka johtavat menestykseen seuratoiminnassa.

Jokainen vähääkään merkityksellinen pohdinta luo kysymyksen.
Kuinka ilmapiiri luodaan? Miten siitä huolehditaan? Minkälainen on hyvä ilmapiiri?
Niin kuin oikopoluilla on tapana ne tuovat usein pisteeseen josta lähdettiin.
Siispä olemme lähtöpisteessä kun vastaan edellä oleviin kysymyksiin arvoilla.
Hyvää ilmapiiriä luodaan arvoilla, siitä huolehditaan arvoilla ja hyvän ilmapiirin määrittävät arvot.
Kuva SRL

Seuran menestyksen kannalta on erittäin tärkeää että seuran arvot ovat sellaiset että ne tukevat ja edesauttavat hyvää ilmapiiriä kaikin tavoin. Käytännön esimerkkeinä ilmapiiriin suuresti vaikuttavista arvoista voin mainita avoimuuden, yhdenvertaisuuden ja ihmisten kunnioittamisen.
Tähän asti on vielä suhteellisen helppo saada seuralaiset hyväksyvästi nyökyttelemään, mutta arvot pitää saada toteutumaan käytännössä jotta niistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä.
Tässä kohtaa seuralta vaaditaan hieman paneutumista asiaan ja ulkopuolinen apu esimerkiksi seurakehittäjän muodossa saattaa osoittautua hyväksi ratkaisuksi. Asiantuntevan kehittäjän kanssa seura pääsee pureutumaan toimintatapoihin arvojen näkökulmasta ja varmistamaan seuralaisten hyvän sitoutumisen yhdessä sovittuihin asioihin.
Arvot tekevät työtä ilmapiirin eteen toimintatavoissa ja jatkuvissa kohtaamisissa ihmisten välillä. Kohtaamiset ovat se elementti jossa arvoja puntaroidaan ja ne joutuvat testiin ihmisten välillä. Voisi jopa sanoa että ihmisten väliset kohtaamiset ja niiden onnistuminen on tie menestykseen.

Kuulen usein toimiessani seurojen kanssa lauseen ”pyörää ei kannata keksiä uudelleen”.
Tavallaan tämä on totta, mutta jokaisen seuran on kuitenkin löydettävä oma pyöränsä tiellä menestykseen.

Parhaimmillaan seuratoiminta synnyttää unelmia.
Seurakehittäjänä huomaan unelmoivani suomen parhaasta urheiluyhteisöstä ja sen rakentamisesta me kaikki yhdessä.


SRL seurakehittäjän
Janne Lappi

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Hevoskerhon ohjaaja / toimihenkilöesittelyt 5.osa

Emma ja Pisama-poni, kuva on jo muutaman vuoden vanha. Kuvan on ottanut Ella Kalliala.


1. Kerro kuka olet.

Olen Emma Blomqvist Turusta. Edustan Turun Urheiluratsastajia.

2. Missä toimihenkilötehtävissä toimit Suomen Ratsastajainliitossa?

Toimin hevoskerho-ohjaajana omassa seurassani.

3. Miten olet päätynyt kyseisiin tehtäviin? 

Toimin ensin apuohjaajana heppakerhossa kaverini innostamana ja täytettyäni 14 vuotta halusin itsekkin kouluttautua hevoskerho-ohjaajaksi. Olen käynyt peruskurssin lisäksi myös hevoskerhonohjaajien jatkokurssin.

4. Millaista koulutusta tarvitaan, jotta pääsee työskentelemään kyseisiin tehtäviin? 

Hevoskerhon ohjaajien peruskurssi, jonka voi suorittaa aikaisintaan sinä vuonna, jolloin täyttää 14 vuotta. Hevoskerhon ohjaajien jatkokurssi on mahdollista suorittaa vuoden kerhonohjauskokemuksen jälkeen.

5. Kuinka paljon aikaa sinulla menee toimihenkilötehtävissä toimimiseen esim. kuukaudessa? 

Pidän kerhoa kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kerho on kerran viikossa ja kestää 10 kertaa. Yksi kerhokerta kestää yleensä 1 - 2 tuntia.

6. Mikä toimihenkilötehtävissä on parasta? 

Parasta on nähdä lasten oppivan uusia asioita ja nauttivan kerhossa olemisesta.

7. Mikä on ollut haastavin hetki toimihenkilötehtävissä? 

Haastavinta on ollut välillä liian innokkaat lapset.

8. Mitä olet oppinut tehtävässä toimiessasi? 

Olen oppinut toimimaan erilaisten lasten kanssa ja tullut kärsivällisemmäksi.

9. Paras muisto toimihenkilötehtävissä? 

Jokaisesta kerhosta on jäänyt ihania muistoja, joista on vaikea valita parasta.

10. Mitä vinkkejä sinulla on nuorelle, joka haaveilee hankkivansa samaiset toimihenkilöoikeudet itselleen? 

Hevoskerhon pitäminen on antoisaa ja opettavaista. Jos löytyy pientäkin kiinnostusta, suosittelen rohkeasti osallistumaan peruskurssille!



Ps. Nuoret Päättäjät vinkkaa, että tietoa lähimmistä tulossa olevista hevoskerhonohjaajien peruskursseista ja jatkokursseista löydät SRL:n tapahtumakalenterista ja alueiden omilta sivuilta. Linkki SRL:n tapahtumakalenteriin tässä.


perjantai 3. elokuuta 2018

Kisakanttiini / toimihenkilöesittelyt 4.osa

SarRan kisabuffa notkuu erilaisia herkkuja. Kuva: Hanna Coker-Appiah



1. Kerro kuka olet.

Olemme Marja Kairavuori ja Päivi Ketonen, aktiivisesti ratsastavien nuorten äitejä ja harrasteratsastajia.

2. Missä toimihenkilötehtävissä toimit Suomen Ratsastajainliitossa?


Olemme Sairilan Ratsastajien tapahtumatoimikunnan jäseniä ja kanttiinivastaavia. Organisoimme yhdessä seuran hallituksen kanssa kisoja ja muita tapahtumia.






3. Miten olet päätynyt kyseisiin tehtäviin?

Entinen kanttiinivastaava halusi luopua hommasta ja pyysi tehtävään Marjaa. Marja suostui ja pyysi vielä kaverikseen Päiviä.

4. Millaista koulutusta tarvitaan, jotta pääsee työskentelemään kyseisiin tehtäviin?


Koulutusta ei tarvita, vain hyvää asennetta!

5. Kuinka paljon aikaa sinulla menee toimihenkilötehtävissä toimimiseen esim. kuukaudessa?


Ajankäyttö vaihtelee. Kisakaudella tapahtumia ja kisoja valmistellaan muutamana päivänä. Kanttiinin tuotteet ostamme vuorotellen ja hankimme leipojat sekä mahdolliset muut myyjät ennen tapahtumia. Tapahtumapäivinä tulemme paikalle ajoissa ja laitamme kanttiinin kuntoon. Työskentelemme koko päivän kanttiinissa ja päivän päätyttyä hoidamme lopputyöt ja tilityksen.


Päivi. Kuvan on napannut Juha Ketonen

6. Mikä toimihenkilötehtävissä on parasta?


Parasta on positiivinen palaute asiakkailta. On ihan huippua, kun ensi kertaa kisoissamme oleva henkilö päivän päätteeksi kiittää kanttiinia ja kisajärjestelyjä ja saattaa vielä ostaa matkaevästä kotiin kanttiinista. On myös mukava olla mukana tukemassa lapsen harrastustoimintaa.

7. Mikä on ollut haastavin hetki toimihenkilötehtävissä?


Joskus on haastavaa löytää leipureita kanttiiniin ja arvioida myytävien tuotteiden menekkiä.

8. Mitä olet oppinut tehtävässä toimiessasi?


Kisakäytännöt ovat tulleet tutuiksi ja pienimuotoisen kahvilan pyörittämistä ja tapahtumien järjestelyjä on opittu.

9. Mitä asioita haluaisit kehittää toiminnassa?


Olisi kiva, jos saisimme aktivoitua mahdollisimman paljon seuran jäseniä mukaan toimintaan.

10. Paras muisto toimihenkilötehtävissä


Välitön kiitos "maailman parhaasta buffasta!"

11. Mitä vinkkejä sinulla on nuorelle, joka haaveilee hankkivansa samaiset toimihenkilö oikeudet itselleen?


Ei muuta kuin rohkeasti mukaan myymään kanttiiniin ja oppimaan asioita. Tätä työtä tehdään iloisella ja rennolla otteella!


Marja ja Qvist-poni tunnille lähdössä. Kuva: Aino Kairavuori

Ps. Kurkkaa myös aiempi postaus, jossa äänessä ovat nuoret Talent-valmennettavat! Juttuun pääset tästä.